Kuka on kautta aikojen paras James Bond?

Kysyin viime perjantaina hakukoneelta hakutermillä ”Who is James Bond of all time?” ja katselin hakutulokisista keskustelua, joka on herännyt väittelystä siitä, kuka on kautta aikojen James Bond -näyttelijä.

 
Sean Connery ja Roger Moore niissä vanhemissa vanhan liiton karismaattisina elokuvatähtinä huonoja ole, mutta keskustelu jakaa mielipiteitä.

 
Suomen televisiossa Nelonen on esittänyt parina viime kesänä kaikki James Bond -filmit uusintana ties kuinka monennetta kertaa, olen ollut muutamaa katsomassa elokuvateatterissa, ja keräilykohteenani kun on DVD ja Blu-Ray -elokuvalevyt fyysisinä alkuperäisversioina, en omista, kuin yhden James Bond Filmin: Casino Royale. Kyseessä ei ole se 1960 -luvulla julkaistu, vaan 2000-vuoskymmenluvun painos.

 
Ensimmäinen James Bond, jonka näin elokuvateatterissa, oli Golden Eye, Kultainen silmä, jonka kirjankin ostin jostain Wiklundin pokkari-poistomyynnistä ja luin sen. Siinä mutaakseni Tina Turner esittää Bond-tunnussävelmän laulaa sen, ja tässä 1995 -vuoden Bond-seikkailussa on ihan hyvä Soundtrack. Näistä uudempien James Bond -filmien tunnussävelmistä pidän eniten Adelen esityksestä. Mitä äänilevyihin tulee, yksi 2000-luvun parhaista ainakin tuotannon ja laulajan esityksen mukaan parhaita äänilevyjä oli mielestäni Adelen 21-albumi.

 
Jos Connerey tai Moore on kautta aikojen Bondeja, kuka on kautta aikojen Bond-tyttö, salaisella agentilla 007 kun on aina naisia ympärillä ja vaarallisia tilanteita tottakai. En ole erityisemmin selvittänyt tätä vastanäyttelijä -asetelmaa ja puntaroinut Bond-tyttöjen näyttelijäsuorituksia.

 
Humaanista lähestymistavasta kun pidän, ja täytän välillä humaanis-päisäni perinteisiä kuvaristikoita, pidän keskivaikeista, niin välillä tule pistettyä hakukoneen hakutermiksi ihmisläheisestä lähestymistavasta hakutermejä, mitä kieliasuun tulee. Tämän kaltaiseen mielipiteitä jakavaan kysymykseen on turhaa odottaa löytävänsä eksaktia vastausta esimerkiksi Googlella, mutta Internet on aarreaitta keskustelun seuraamiseen kysymyksistä, jotka jakavat mielipiteitä globaalisti.

Vihollinen keskellämme -jatko-osasta vielä (Axis of Evil, 2006)

Palaan vielä hitusen ”Behind Enemy Lines 2 – Axis of Evil” -elokuvan pariin hetkeksi. Elokuva ei ole juonellisesti sidoksissa ykkösosan elokuvan juoneen, eikä se ollut niin huono katsottuani sen DVD:ltä, mitä Internet Movie Databasen käyttäjä-arviot antavat ymmärtää. Tämä siis omasta mielestäni.

Elokuva on hyvinkin ajankohtainen vuonna 2020, mitä tulee poliittisiin jännitteisiin Yhdysvaltojen ja Korean, lähinnä Pohjois-Korean suhteen ja maan ydinase-aiheen kysymyksen asetteluun suhteessa länsivallan kanssa.

”Vihollinen keskellämme” -elokuvan jatko-osa ”Pahuuden akseli” on julkaistu Suomessa ei sentään elokuvateatteri-levitykseen, vaan koti-osto/vuokra -videona DVD:llä ainoastaan Suomessa. En tiedä, onko elokuvasarjan jatko-osa julkaistu jossain muualla maailmassa elokuvateatteri-jakelun kautta.

Washingtonin valkoisella talolla, sekä Yhdysvaltojen senaatilla on vaikutusvaltaa Hollywoodiin, ja toisinaan näkee elokuvassakin jonkun näyttelevän Yhdysvaltojen Presidenttiä. Elokuvassa ”Vihollien keskellämme 2” -elokuvassa presidentin roolia työstää Peter Coyote, joka on tuttu myös muutamasta Suomen televisiostakin esitetystä televisiosarjasta.

Behind Enemy Lines -2 ensimmäistä elokuvaa

Katsoin tänään aamulla Behind Enemy Lines -elokuvan DVD:ltä, joka on Suomessa tullut Finnkinon elokuva-teatteri-levitykseen 2000-luvun alussa suomenkielisellä nimikkeellä ”Vihollinen keskellämme”, jossa vihollinen tarkoittaa NATO:n ja Yhdysvaltojen Bosnian – Herzegovinassa Serbialaisia.

Ensimmäisen osan päänäyttelijöinä nähdään Owen Wilson ja Gene Hackman, jossa Owen Wilson näyttelee US-Navy -laivaston reitiltä poikkeamasta joululennosta maahan ammutun hornetin toista eloonjäänyttä sotilasta.

Jatkan loppuiltapäivstä toisen osan levyn pistämisellä Blu-Ray -soittimeeni, vaikka siinä ei enää sama -näyttelijäcasting olekkaan, kuin ensimmäisessä osassa. Tarinaan liittyy yhä US Navy Seals, mutta tällä kertaa suuntana on Pohjois-Korea tehtävälle.

Internet Movie Databasessa käyttäjä-arvioissa ja Metacriticin arvioissa Behind Enemy Lines Jenkin ollessa ”Serbien kylässä” niin sanotusti vähän Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Pedro Hietasen CD-levylläkin julkaistua radio-kuunnelmaa ja siitä 1990-luvun lopussa, vai oliko se 2000-luvun alkupuolella julkaistun CD-levyn nimikettä siteeraten, niin arvioissa on elokuva saanut ihan keskiverto-arviot, ja ensimmäinen osa on mielestäni ihan keskiverto seiskan suoritus elokuvallisesti asteikolla 1-10.

Toinen osa on saanut kehnommat arvostelut, en tiedä, onko elokuva nk. ”pakko-jatko-osa”, mutta katson sen silti.

Turku lyhtelokuvani -REMASTER (Suitable for kids, ”Google and Youtube for Kids” approach on my mind)

Californian alueella muuttui hiljattain viime vuoden puolella Lasten Online-oikeuksiin- ja -suojeluun liittyvä lainsäädäntö, johon myös suomalaisten Youtube-sisälöntuottajien piti reagoida. Karsisin silloin, kun Google informoi asiasta hyvissä ajoin sillä tavalla, että tiedotin seuraajilleni jo, että lopetan Youtube-videoiden teon, ja poistin valta-osan videoistani kanavaltani. Myös Syyskuussa valmistuneen Turku -lyhtelokuvani.

Eilen 20.03.2020 julkaisin kuitenkin Turku Short Movie – REMASTER -version, joka on soveltuva kaiken ikäisille katsojille, eli kuten elokuvan pitääkin olla, pidän sellaisista ja pyrin pitämään senkin mielessä, että elokuva kestää päivänvalon koko perheen katseltavana pätkänä.

Ilmailun suurmies Howard Hughes (Leonardo Di Caprio, 2002)

Nyt kun Corona-virusta on lupa vältellä sisätiloissa lepäämällä, rentoutuminen elokuvien äärellä on parasta, mitä voi tehdä tällä hetkellä.

Erään elossa olevan ja yhä aktiivisen suosikkiohjaajani Martin Scoresesen lähes kolmituntinen elokuva ”The Aviator – Lentäjä” kertoo ilmailun suuren visionäärin ja elokuvamogulin elämään pohjautuvan tarinan. Howard Hughesin roolia näyttelee Leonardo Di Caprio.

Suuren ilmailuvisionäärin yksityselämästä ja naisseikkailuista ja -suhteista ja lento-onnettomuudesta selviämisenkin jälkeen paistaa läpi orastava mielisairaus, mitä tulee pääroolin näyttelijäsuoritukseen.

Vaikka tositapahtumiin perustuvat elokuvat ovat yleensä elokuvan mielenkiinnon lisäämiseksi vähän kärjistettyjä tai yliampuvia, Howard Hughes esitetään miehenä, joka ei salli kompromissia päätöksissään ja pariin otteeseen elokuvan aikana mies panee pantiksi omaisuutensa ja yhtiönsä, jotta saisi toteuttaa seuraavat suunnitelmat.

Scoresese voitti julkaisuvuonna tällä ilmailu-pääteemana olevalla elokuvalla 5 Oscar-pystiä, ja ajan kuva 1900-luvun alusta toisen maailmansodan loppumiseen ja sen jälkeisiin vuosiin on ihan uskottavan oloinen.

13 tunnin leffamaraton edessä ensi yönä

Tämän postauksen julkaisun jälkeen suljen puhelimen, ja sammutan netin. Minulla on vielä noin 13 tunnin verran katsottavana varastossani 6 katsomatonta DVD-elokuvaa.

Al Pacinon tähdittämä S1mone (Simone) vuodelta 2002 on edeltävien kirpparikierrosteni saalista, ja elokuvan takakansi enteilee mielenkiintoista elokuvaa. Ainut rikoselokuva, joka minulla on enää katsomatta on ranskalainen ”Outside of Law”, jota hehkutetaan etukannessa ”Screen” -median sanottua ”Upea gangsterielokuva”. Elokuva on ollut Oscan-ehdokkaana paras ulkomaalainen elokuva -sarjassa tuotantovuonna 2010.

Oscar-veteraani Martin Scoresesen elokuva The Aviator – Lentäjä tarttui myös kirpparilta mukaani viime kierroksella, ja vaikka ihqu-teiniidoli Leonardo DiCaprio esittää pääosaa, elokuva on voittanut vuonna 2004 5 Oscaria.

Sotaelokuvien linjasta pitää huolen ”Behind the Enemy Lines 1 & 2” -tuplaboksi, joka on käännetty Suomen levitykseen ”Vihollinen keskellä -nimikkeellä. Ykkösosassa on Gene Hackman ja Owen Wilson, mutta jatko-osassa ei näyttele kumpikaan. Kolmas sotaelokuva, joka on varastossa odottamassa katselua ensi yönä, on Brittijoukkojen osallistumisesta Irakin sotaan ”The Mark Of Cain” -nimikkeellä. Elokuva on voittanut ”The Amnesty International Movie that Matter” -palkinnon.

Viimeisenä on vajaa puolitoista tuntinen ”Chaos Theory”, joka sopii jälkipalana aamiaiseksi katsottuna, vaikka en odota siitä paljoa.

Corona-uutisointia seuranneena, ja infokirjeitä saaneena ensi viikkoon liittyen, taidan viettää ensi viikon enimmäkseen sisätiloissa. Voi olla, että vuorokausi-rytmi menee sekaisin taas, mutta väliäkö sen, kun ei ole mitään pakko-velvollisuuksia hoidettavana päivisin.

Leffablogini vaikenee ainakin huomiseen. On Ison Sinkkupojan Leffayön aika alkaa.

Haku Turun taideakatemiaan elokuva-linjalle edessä – Becoming Applicant to the Turku Art Academy at the Degree program of Film-Making (Syksy 2020/Fall 2020)

Kevään 2020 yhteishaku korkeakouluihin alkaa ensi viikolla. Elokuva luovan taiteen muotona kiinnostaa minua niin paljon, että tein Elokuva-linjan esivalintatehtävät valmiiksi haun alettua Turun Taideakatemiaan. Saa nähdä, seulooko valintaraati minun mielestäni ihan omalla tavallaan onnistuneet käsikirjoituksen, kuva-storyboardin ja ennakkokysymys-vastaukset jatkoon valintakokeeseen asti. Pistin persoonallisuuteni likoon, ja yhdistäessäni kuva-storyboardissa lyijykynä-, sekä vesiväritekniikkaa sain pitkästä aikaa autenttisen Flow-kokemukseni suunnittellessani ja toteuttaessani luomustani. Tätä jaksaa tehdä, eikä mielenterveys kärsi.

I spent my time with my creativity to have a ambitous goal in my mind to pass the jury at Turku Art Academy Film-Making degree program starting in Fall 2020 by my short script and picture-storyboard where I combined two traditional techniques: Drawing pencils and water colors (In my Picture-Storyboard).

The movie is perhaps additional to music the most powerful form of art to influence people’s mood and feelings or attitudes.

First time for a long time, I felt extremely huge FLOW-experience during planning, design, and implementing my creative vision involved with given pre-assignments.

It’s hard to make a way to Turku Film School at the Art Academy down here in my home town because of big and increasing volume of applicants but this is something I get no tired to do and my big dream is take part in staff in full-lenght Finnish Movie some day.

After the applicants’ deadline is reached I’m gonna publish my bet appealing for pre-assignments on my website Tuntikirjuri and inform the Enrolling-results down here in my Movie-based blog too.

Please Stay Tuned!

An Unwritten Secret in the Industry and active artists world-wide (eSpecially In-Common-Law-based countries)

What makes the crime so intensive and interesting movie Genre at all over all these decades after and before the year 2020? Being the member of the Family, you should have control over your body and mind when it’s time for your first promotional night: At even sixth or seventh x-ray shadow layer by dooming lights and brillliant shadows and highlights thourgh your body when they keep lifting on the wall at your flat, you’re dead once but this poetry makes you hear and be participant in dead poets’ society. You feel the energy and you don’t walk alone.

Even if you’re shooted on your left shoulder during your wear on armor, everything that doesn’t kill you, makes your mind more powerful and you’re even wiser guy.

Tuossa ylhäällä kuvattuna ehkä ensifiiliksiäni siitä, mikä tekee rikoselokuvista niin kiehtovan fiktiivisen tarinan genre-muodon elokuvassa. Osa aktiivisista rikoselokuvan tekijöistä tietää salaisuuden, joka on kirjoittamaton kultainen sääntö taideperheen jäsenille.

Katsoin tänään Turun AMK:n medianomi -koulutuksen elokuvalinjan ennakkotehtäviä, ja ajattelin piruuttani palauttaa ne.  Kuva-käsikirjoituksen ajattelin piirtää piirrustuslyijykynilläni storyboardin ja skannata sarjakuvamaiseen asetelmaan ne .pdf-A4-arkille sähköisesti, kun vastaukset pitää palauttaa.

This song is written and performed by CEO of Hanoi Rocks and he is still living and making his career. Mind over Matter was Pekka Lehto Movie most famous track on The Real McCoy -movie but this one is pure gold in the blood flowing in the vains and brains.

Wall Street – Money Never Sleeps (2010)

After Gordon Gecko left the Jail Bars spending almost ten years in Jail due to doing some Insider-Trade-Crime his most valuable thing in his life it¨s not money anymore: The most important thing is his daughter when some Investment Bank young gun stock-trader propose his daughter to give her expensive diamond ring becoming an Gordon Gecko assosiate. His new friend was like a ”Johnnie Came Late” -guy in the beginning of his career in the big investment bank. When movie goes on, bankcrupt leads the old fellow and loyaltiness -required manager to suicide himself by train crash. The last thing he eats like a ”Final meal before the electric chair when the man is commited to the death sentence and electric chair”, this Manager eats small bag of Lay¨s branded crisps.

Equalled the women and bitches and hoorays, The Money is something you get laid with your bed, that¨s the Gordon¨s good advice for his new family assiosiate.

Wall Street – Money Never Sleepes is the movie and story about the power of the money and the hell out of hectic life and world of behind the scenes in Stock trading world at the United States. Many of those stock – trader gamblers went in debt when stock markets crashed and they suicided themselves in real world too. In the world of stock exchange trading it¨s all about making money and result, or you¨re dead in physically.

Release year of this movie is 2010 and it¨s telling the insider story appealing to present crazy days of stock exchanges when Corona -virus is taking over the world people and rates are diving deeper down toward to unpredictable unknown ground zero.

Ihmisläheinen 1960-luku pienkyläyhteisön elämässä Spotswood -elokuvassa (Australia [1992])

Katsoin aiemmin viikolla ihmisläheisen 1960-luvun pieneen kyläyhteisöön sijoittuvan Australaialisen elokuvan Spotswood, joka perustuu osoittamaan, että kylmällä yrityskonsultilla, eli porvarillakin on sydän tässä elokuvassa.

Pienen kylän kaikki asukkaat ovat samassa tekstiilitehtaassa töissä, kunnes paikalle saapuu kylmä yrityskonsultti, joka uhkaa irtisanoa valta-osan tehtaan työntekijöistä. Tehtaan johtajana toimii hyväsydäminen vanha herrasmies, joka peittelee yrityksen tunnuslukuja myyden kiinteistöomaisuuttaan, ja kertoen, että yritys tekee voittoa.
Paikalle saapunut yrityskonsultti ei pidä näkemästään, mutta elokuvan edetessä, kun kyläyhteisön jäsenet, jotka ovat tottuneet melko väljähköön työntekoon sosiaalisessa tehdasympäristössä, ottavat mukaan konsultin ottamaan osaa sähköautokilpailuun, jolloin konsultille valkeaa ehkä jotain rahaa ja yrityksen tunnuslukuja ja tuotannon ulkoistamista Aasian markkinoille tärkeämpää.

Kirjoitin Telkku.com -sivustolle brittiläisestä ”Sydämen asialla” -sarjasta, joka sekin sijoituu 1960-luvulle, että se on ihmisläheinen brittisarja, jossa on hyvät musiikkivalinnat, niin Spotswood on tunnelmaltaan, kielltään ja musiikkivalinnoiltaan verrattavissa Heartbeat -sarjaan. Elokuvahan alkaa The Animalsin ”The House of the Rising Sun” -levyn soidessa, joten odotukset on heti alkuun korkealla, niin suunnattomasti, kun pidänkin 1960-1970-luvun musiikista, joka oli eittämättä musiikin kulta-aikaa: Ainakin silloin ihmisten piti ostaa vinyyli, jos halusi jotain artistia kuunella enemmän, ja paras musiikki on tehty tuona aikakautena, kun ihmiset vielä vietti aikaa keskenään, vastusti Vietnamin sotaa kun ihmisillä ei olle maailmanlaajuista tietokoneverkkoa käytettävissään, missä roikkua yöt ja päivät.

Spotswood -elokuvan pääjuoni on hyvin yksinkertainen, mutta elokuvan puolitoista tuntinen menee lennossa, ja on hienoa, että tämän kaltaisia elokuvia tehdään vielä, tai no: Elokuvan ensiesitys oli vuonna 1992.