”Fierce People” -tuli pureskeltua, jonka jälkeen oli joulun aikaan sijoittuvan Yhdysvaltalaisen B-teinicollege-kauhuelokuvan aika. Kauhuelokuviakin on tehty hyviä, erityisesti jotkin klassikot, mutta en ole pitänyt oikeastaan koskaan Amerikkalaisista puolentoista tunnin rainoista, joissa keskiössä on yliopiston bilettävät freshmanit, jotka yrittävät pukille muka bilettävien hyvännäköisten naisten kanssa. Itse valmistuneena korkeakoulusta, tai mistä tiedän, mitä opiskelijabile-kulttuuri on Amerikassa, kun en ole ainakaan toistaiseksi itse vieraillut kyseisessä maassa, saati opiskellut, mutta ainakaan omat opiskelijabile-muistoni on jotain muuta, kuin jenkkileffat antaa ymmärtää: Enhän totta puhuen käynyt juuri niissä, mutta valmistuinhan etuajassa tehden 100 opintopistettä hyvällä menestyksellä avausvuotenani.
DeCoys, elokuvasarjan ensimmäinen osa on totaalista B-luokan kauhuelokuvaa. Paljon nettimaailmassa varoitetaan siitä rehtejä kansalaisia, että kaikki, mikä näyttää liian hyvältä ollakseen totta, on todennäköisesti myös sitä, eikä tarjoukseen tulisi tarttua. Decoys -elokuvan Luke -roolihahmo kohtaa heti elokuvan alussa juuri asuntolaan muuttaessaan naapurissa asuvat kaksi upeaa naisopiskelija-blondia, jotka osottautuvatkin sitten ulkoavaruudesta tulleiksi murhaajiksi, jotka pitävät kylmästä, ja jäädyttävät kohteensa vieteltyään ensin tämän sänkyyn.
Decoys -elokuvan ensimmäisen osan nähtyäni ei juuri houkuta tarttua elokuvasarjan jatko-osaan, vielä vähemmän, mitä Internet Movie Databasesta tutkisin asiaa, niin toinen osa on jopa huonommalla katsojarankigilla arvioitu, mitä ensimmäinen osa: Jos ensimmäinen osa on suurehkon otoskoon popullation mielestä parempi kauhu-genren elokuva, voin vain kuvitella, kuinka huono on jatko-osa.
No, kai B-luokan Amerikkalaiselle kauhu-teini-college-elokuvillekin on jotain yleisöä, mutta minä en kuulu kohderyhmään. Jatkan kuitenkin tätä pimenevää maanantai-iltaani B-kauhuelokuvalla päivänä, maanantaipäivänä, jona Postikin on lakossa: Jeepers Creepers 2 on seuraava katsomani filmi, mutta siitä en kirjoita tähän blogiin. Se muistikuva, mikä minulla on kyseisestä elokuvasta, sijoittuu samaan B-luokan jenkkikategoriaan genressä ”kauhu”.
Laitakaupungin valot - Jeren elokuvablogi 